Rauniopuisto
Pyhästä Mariankirkosta, kellotapulista, triviaalikoulusta ja raatihuoneesta jäivät vain rauniot jäljelle kun Vaasa paloi vuonna 1852. Raunioiden ympärille perustettiin puisto, joka on nykyisin hyvin suosittu sekä kesäisin että talvisin.
Asemapuisto
Asemapuiston suunnitteli valtion rautateiden ylipuutarhuri J.K. Kornman vuonna 1909. Puistoon istutettiin jaloja lehtipuita ja koristepensaita. Asemarakennus rakennettiin vuonna 1908. Se paloi ja purettiin vuonna 2000.
Hovioikeudenpuistikko ja Kustaantori
Vanhan Vaasan Hovioikeudenpuistikon suunnitteli Carl Fredrik Adlercrantz vuonna 1776. Se on Suomen vanhin vielä käytössä oleva julkinen puisto. Nelirivisen puistikon puiden istuttaminen aloitettiin vuonna 1781 ja silloin puulajina oli haapa. Vuosien 1836 – 1842 aikana haavat korvattiin lehmuksilla. Lehmuskujanne säästyi palolta vuonna 1852 ja on nykyisin ylvään komea puistikko. Kustaantori oli aluksi avoin sorakenttä, mutta päällystettiin nurmella 1840 – luvulla ja rajattiin länsilaidaltaan vapaasti kasvavilla syreenipensaskaarilla. Syreenin kasvavat vieläkin paikoillaan ja ihastuttavat vuosittain kukka- ja tuoksurunsaudellaan.
Yxgärde
Innokas kasvienkeräilijä Anders Johan Dahl aloitti Yxgärdenin luonnonmukaisen puutarhakeitaan luomisen vuonna 1907. Nykyisin puutarha on ihastuttavimmillaan keväisin kun valkovuokot, vinivuokot, keltavuokot, keväteikot ja kiurunkannukset peittävät maan kukkahuntuunsa. Puutarhasta huolehtii Vanhan Vaasan yläaste oppilaineen ja se on näinollen Dahlin alkuperäisen ajatuksen mukaisesti koulupuutarha.
Vallit
Vanhan Vaasan valleiksi kutsutaan loivapiirteistä kumparetta, jonne Korsholman linna 1300 – luvulla rakennettiin. Vallit liittyvät kävelytiellä Hovioikeudenpuistikkoon. Vallien päälle on muinaisten ristiretkien muistoksi pystytetty kiviristi. Muistomerkin suunnitteli vaasalainen puutarhuri Willy Nykopp vuonna 1894.
Haagan pappila
Kun kuningatar Kristina 1640 – luvun puolivälissä lahjoitti koko kuninkaankartanon Vaasan kaupungille, sisältyi Haagan pappilan alue lahjoitukseen. Kaupunkilaiset saivat alueen kaalinviljelyyn ja laiduntamiseen. Pappila säästyi vuoden 1852 palosta ja sen omistaa Vaasan seurakuntayhtymä.
Alkula
Alkulan kartano oli 1800 – luvun alussa G. A. Wasastjernan tupakkaviljelmänä. A. A. Levon osti kartanon vuonna 1943 ja käynnisti menestyksekkään tehdastoiminnan. Levon oli hyvin kiinnostunut puutarhanhoidosta ja hänen ajaltaan on Alkulassa vielä jäljellä mm vaahteroita, syreenejä ja siperianhernepensaita. Vuodelta 1793 olevaa päärakennusta ympäristöineen isännöi nykyään Vaasan 4-H yhdistys.
Mustasaaren sairaala
C. L . Engelin suunnittelema Mustasaaren sairaala rakennettiin Vanhan Vaasan kanaalin varteen vuosina 1841 – 44. Sairaalaa ympäröivä kaunis puisto arvokkaine puineen perustettiin 1840 – luvulla.
Hovioikeudenmäki
Hovioikeudenmäki vanhoine mäntyineen ja lehtikuusimetsiköineen on arvokas muinaismuistoalue. Puiden keskellä on jäänteitä mm vanhoista, pienistä heinäniityistä. Tähän luonnonkauniiseen alueeseen liittyy taidepuisto, jonka on 1990 – luvulla perustanut kuvataiteilija Fritz Jakobsson.




