Tervapuisto Suntin rannoilla on liki kolmen kilometrin pituinen kaupungin halkaiseva keskuspuisto, joka alkaa Kirkonmäeltä Tervaholmasta ja päättyy Vanhansatamanlahdelle. Rantapuistosta on nimetty historiaan perustuen useita eri osa-alueita kuten Rauhanpuisto, Englanninpuisto ja Halkokari. Rannoilla on ollut monta tervan lastauspaikkaa ja satamaa. Puistossa on paljon nurmikenttiä ja kävelyteitä sekä useita urheilulaitoksia ja kaupungin Kauppatori. Alueella järjestetään vuosittain markkina-, messu- ja muita suuria yleisötapahtumia. Englantilaisessa puistossa vuodelta 1895 on vaja, jossa säilytetään vuonna 1854 Halkokarin taistelussa englantilaisilta vallattua venettä, barkassia.
Länsipuisto on muokattu nykyisenlaiseksi hoidetuksi puistoksi 1800-luvun lopulla. Puiston kunnosti 1860-luvulla perustettu Kokkolan puutarhayhdistys.
Chydeniuksen puisto Isokadun ja Rantakadun välisellä alueella rakennettiin 1860-luvulla apteekkari Schaumanin suunnitelmien mukaisesti. Puistossa on Anders Chydeniuksen patsas, jonka on veistänyt Valter Runeberg.
Kruununvoudintalon puuutarha tullaan rakentamaan uudestaan1700-luvun puiston malliin. Alkuperäinen puutarha rajautui aikoinaan Suntin rantaan, joka maankohoamisen myötä on etääntynyt jo 150 metrin päähän. Perimätiedon mukaan päärakennuksen luonnonkivistä holvatusta kellarista johti salainen maanalainen käytävä suoraan silloiseen rantaan. Päärakennus on karoliinista barokkityyliä 1780-luvulta. Rakennus on kunnostettu ja toimii nykyisin pito- ja juhlapaikkana mm. kongressivieraille.
Rödsön puisto sijaitsee Perhonjoen rannassa Rödsön kylässä pienen kyläkoulun ja joen välisellä alueella. Puiston perusti 1830-luvulla laivanvarustaja Jean Kyntzell huvilansa yhteyteen. Puisto kunnostetaan ja alueelle rakennetaan pieni huvimaja ja rantaan laituri.
Katariinan kalmisto perustettiin 1700-luvun alussa Kolumäelle esivallan kieltäessä siihenastisen tavan haudata kuolleet kirkkoihin. Nykyinen sisempi Katariinankalmisto perustettiin vuonna 1779 ruttoaallon uhatessa.
Marian hautausmaa on perustettu 1840-luvun alussa Mesilän mäntymetsään Kokkolan seurakunnan hautausmaaksi. Aluetta ympäröi kiviaita. Marian siunauskappeli on rakennettu empiretyyliä lainaillen vuonna1920.
Elisabetin hautausmaa perustettiin vuonna 1848 Kaarlelan seurakunnan hautauspaikaksi. Aluetta ympäröi kiviaita. Puusto on vanhaa mäntyä.
